tiistai 26. toukokuuta 2015

Limonadi Elohopea: Halaus (2003)



Limonadi Elohopean neljännen ja viidennen levyn välillä oli muutamien vuosien tauko. Kai se jo jotain kertoi. Halauksen ensimmäinen kappale on Toipilas. Kertooko se bändistä? Joka tapauksessa nyt mennään rauhallisesti. Särökitaroista ei ole enää tietoa. Taustalauluissa on miesten ääniä. Tulee urkusoolo. Limonadi Elohopea on hyvin vahvasti keski-iässä, ei näin raukeaa sairaalassamakaamispiisiä tee nuori ja vimmainen bändi. Mutta kappale on hyvä.

huomiota jota saan minä opin kaipaamaan illalla vierailijoita saan

Mikäs siinä, jos levy olisi tätä tasoa loppuun asti. Saahan sitä ukkoontua, ja jos ukkoontuu, ei kannata todistella toista.

Vaan ei sitä rokkivaihdetta täysin ole unohdettu. Vesa ei enää soittele on alussa ja kertsissä rock, muuten siisti. Rockosuus on aikuisen ihmisen kitkeryyttä, ei vimmaa. Kitarasooloja Limonadi Elohopealla ei ennen ollut. Nyt on, ja ihan hyvä.

Ah, kemiateemaa, kappaleen nimi on Uutettu. Hidasta reaktiota on koko kappale. Onko Limonadi Elohopea kuitenkin lopullisesti sortunut ihankivuuteen? Harhaileva ajatus on juuri sellainen kappale, josta tuon määreen voi antaa. Soittoon on haettu svengiä, mutta vähän on sitä meininkiä, että ihan ei lähde. Suovasen laulukin on jotenkin latteaa.

Lumi ei peitä -kappaleessa lauletaan taas Sonjasta. Tällaisia pieniä yksityiskohtia Halaukselta voi poimia. Onpa tuossa hyvä kitara, laittamattomasti sanottu, tuollainenkin soundi... mutta ei tällä materiaalilla olisi tehty vaikutusta alunperin. Kun bändiin on suhde, voi näitä vähemmän inspiroituneita vetoja kuunnella tarkastikin läpi, mutta jos tämä olisi Limonadin eka levy, niin solahtaisi ohi.

Piristystä jonkinlaiseen ankeuteen tuo Kesänaama, jossa kertosäe on vahva. Tätäkin kappaletta vaivaa kuitenkin pääosin saamattomuus. Matta sentään on hitureista kauneimpia.

Äijät ja ämmät sekä Anna anteeksi mun kiitokset tuovat bänsin tuotannon loppusuoralle piristävää meininkiä. Ei napakymppejä, mutta sopivan ärsyttävää sekoilua.

Jäljellä on enää kappale nimeltä Oranki. Onko tästä testamentiksi?

Miksi joku aina potkii valmiin lehtikasani?

No niin elämässä joskus käy. Hiljalleen Limonadi Elohopea hiipui pois. Erittäin hienon työn se ehti tehdä.

1/5 Limonadi Elohopea: Trukilla yli vaikeuksien (1995)

2/5 Limonadi Elohopea: Ahmatti (1997)

3/5 Limonadi Elohopea: Laavaa (1998)

4/5 Limonadi Elohopea: Saippua (2000)

Ei kommentteja: